Kylläpä nyt on kovasti yhteiskuntakriittisiä kommentteja suklaasta - Erikeeperillä oli myös jotain sinne suuntaan.
Kaakaonkasvatukseen liittyy tosiaan lapsityövoimaa ja usein vieläpä orjatyövoimaa. Meidän suklaamme kaakao kasvaa isoilla kristittyjen omistamilla plantaaseilla Norsunluurannikolla ja Ghanassa. Niihin päätyy epämääräistä reittiä muslimilapsia, ilmeisesti köyhemmistä pohjoisista naapurimaista (esim. Burkina Fasosta). Osa kaakaoplantaasien lapsiorjista näyttäisi olevan kidnapattuja, osa on saattanut tulla kaakaoalueille omin jaloin paremman elämän toivossa. Orjien joukossa on myös aikuisia, mutta kaikki näyttävät olevan muslimeja - ilmeisesti kristityn kaakaonkasvattajan periaatteisiin kuuluu, että kristittyä ei orjuuteta.
Orjuus johtuu siitä, että kaakaosta tuli 1980-luvulla maailmassa ylitarjontaa. Sen hinnat romahtivat, ts. Nestle ja muut isot elintarvikefirmat kieltäytyivät maksamasta kaakaontuottajille sellaista hintaa, että sillä olisi voinut maksaa säädyllistä palkkaa työntekijöille, edes afrikkalaisenkaan palkkatason mukaan. Plantaasinomistajat siirtyivät käyttämään orjatyövoimaa. Kyseessä on siis 20-30 vuotta vanha orjuuden muoto, ei mikään muinainen perinne.
Reilun kaupan suklaassa on luotettavat takuut, että se on kasvatettu reilua tuloa nauttivalla aikuistyövoimalla. Lapsia voi olla työntekijöinä sillä ehdolla, että heillä on mahdollisuus käydä koulua. Suosittelen reilun kaupan suklaata.
Näin on ja siksi kannattaakin valita tuotteita, joista ei jää kitkerää sivumakua. Tärkeää olisi tietysti myös saada aikaiseksi maailmanlaajuiselle raaka-ainekaupalle eettiset pelisäännöt, joita pystyttäisiin myös valvomaan.
Sattumalta olen tässä plaraillut muutamia, kaikennäköisiä runotorstain runoja samasta aiheesta tuon blogilistan kautta, ja tämä oli varmaan ainoa, joka ei tuntunut niin imelältä, että olisi pitänyt pestä hampaat lukemisen jälkeen.
5 sanailua:
Kylläpä nyt on kovasti yhteiskuntakriittisiä kommentteja suklaasta - Erikeeperillä oli myös jotain sinne suuntaan.
Kaakaonkasvatukseen liittyy tosiaan lapsityövoimaa ja usein vieläpä orjatyövoimaa. Meidän suklaamme kaakao kasvaa isoilla kristittyjen omistamilla plantaaseilla Norsunluurannikolla ja Ghanassa. Niihin päätyy epämääräistä reittiä muslimilapsia, ilmeisesti köyhemmistä pohjoisista naapurimaista (esim. Burkina Fasosta). Osa kaakaoplantaasien lapsiorjista näyttäisi olevan kidnapattuja, osa on saattanut tulla kaakaoalueille omin jaloin paremman elämän toivossa. Orjien joukossa on myös aikuisia, mutta kaikki näyttävät olevan muslimeja - ilmeisesti kristityn kaakaonkasvattajan periaatteisiin kuuluu, että kristittyä ei orjuuteta.
Orjuus johtuu siitä, että kaakaosta tuli 1980-luvulla maailmassa ylitarjontaa. Sen hinnat romahtivat, ts. Nestle ja muut isot elintarvikefirmat kieltäytyivät maksamasta kaakaontuottajille sellaista hintaa, että sillä olisi voinut maksaa säädyllistä palkkaa työntekijöille, edes afrikkalaisenkaan palkkatason mukaan. Plantaasinomistajat siirtyivät käyttämään orjatyövoimaa. Kyseessä on siis 20-30 vuotta vanha orjuuden muoto, ei mikään muinainen perinne.
Reilun kaupan suklaassa on luotettavat takuut, että se on kasvatettu reilua tuloa nauttivalla aikuistyövoimalla. Lapsia voi olla työntekijöinä sillä ehdolla, että heillä on mahdollisuus käydä koulua. Suosittelen reilun kaupan suklaata.
Kiitos asiapitoisesta kommentista! Reilun kaupan suklaa on tosiaan hyvä vaihtoehto monikansallisten yhtiöiden tuotteille.
On se sitten kahvi tai kaakao, tee tai viini - hyvin tuntuvat maistuvan.
Näin on ja siksi kannattaakin valita tuotteita, joista ei jää kitkerää sivumakua. Tärkeää olisi tietysti myös saada aikaiseksi maailmanlaajuiselle raaka-ainekaupalle eettiset pelisäännöt, joita pystyttäisiin myös valvomaan.
Sattumalta olen tässä plaraillut muutamia, kaikennäköisiä runotorstain runoja samasta aiheesta tuon blogilistan kautta, ja tämä oli varmaan ainoa, joka ei tuntunut niin imelältä, että olisi pitänyt pestä hampaat lukemisen jälkeen.
Lähetä kommentti