maanantai, 10. tammikuuta 2011

Mielenrauha

Auringon lämmittämä hiekka valuu luurankosormieni läpi. Huuliesi välistä puristuu hehkuvia hyönteisiä, jotka valaisevat tämän lasimaljan mustuneen pohjan. Ja samaan aikaan, kun yläpuolellamme hiekka vähenee, hiljaisuus ympärillämme kasvaa kuin kohdussa kelluva sikiö. Ja minä kosketan kasvoihisi jo syntymän hetkellä painuneita syviä uurteita ahmien samalla hiljaisuutesi leipää, meriheiniin takertuneiden hiustesi kohmeista valoa, kasvojesi katoavia liikkeitä, tätä meren vaahdosta syntynyttä yksinäisten sydänten rytmiä.

2 sanailua:

SusuPetal kirjoitti...

Kaunista, surullista. Haikeaa, suloista.

Olli-Pekka Uusitalo kirjoitti...

Kiitos, SusuPetal!